Eläinten Käyttö Ja Kohtelu

                                          

                                     Eläinten käyttö ja kohtelu   

 

                  Hevosia käytettiin paljon töissä esim. raskaiden lastien vetämisessä tms. Vuohista saadaan maitoa, sioista lihaa ja myös lehmistä saatiin maitoa. Lehmät lypsettiin lypsykoneella. Jo kahdeksan vuotiaana käytettiin lypsykoneita. Hevoset vetivät valtavia heinä kuormia ja muita raskaita lasteja. Lehmille annettiin heinää, pahnoja, jauhoja, vitamiineja ja suolaa. Lehmien maitoa jäähdytettiin myös lähteissä. Lehmistä lähdettiin myymään maitoa, voita ja juustoa toreille




Lähteet: lepsämän kylä kirja  





                                                                    tekijät: Nea, Mia ja Daniela

1900-luvun pikkurötöksiä ja kylätappeluita haastattelu

Haastattelin Pentti Lahdenvuota 5.2.2014a kauppa tavaraa sen lisäksi Hannu Moij
Halusin saada tietoa aiheesta 1900-luvun kylätäppeluista ja pikkurötöksiä hän kertoi että: lepsämän ja klaukkalan välillä varastettiin n. 800€ ja kauppa tavaraa sen lisäksi Hannu Moijanen heitti Valtteri Myllärin piikki langan yli koska paikallinen nuoriso meni sinne häiritsemään muita. Hän kertoi myös että, Klaukkala- lepsämä- ja vihtiläiset  tekivät kylätappelun ja ottivat yhteen lepsämässä. Mielestäni mielenkiintoisin asia oli se kun Hannu Moijanen heitti Valtteri Myllärin piikkilangan yli. Miniua vähän mietittyttää se mitä sitä ennen tapahtui ja että keitä siinä oli mukana

Lähteet: Pentti Lahden vuo kertoi osan ja loput löytyi lepsämän kirjasta

-Sebastaian Lugora

2. blogiteksti haastattelun perusteella

                                                      

Haastattelin keskiviikkona 5.2.14 Soili Lehtosta. Minä halusin saada lisätietoa Ilolanmäestä. Soili kertoi asiota joita hän tiesi tai oli kuullut. Hänen elämänsä aikana ei ollut keinuja. Kylän ladoissa pidettiin iltamia ennen kuin seurantalo rakennettiin. Vilho Kanerva soitti haitaria usein. Vilho oli sukua Grönthaleille. Samppalan mäellä oli myös keinuja. Klaukkalasta tuli poikia kunnantalolle usein tappeluihin. Kun n. 1950 luvulla tuli polkupyörät niin silloin mentiin myös muualle iltamiin. Koulun joulujuhlat olivat sekä seurantalolla että työväentalolla.

Atta uotila

Haasstattelimme perjantaina 7.2.14  Atta Uotilaa. Sen lisäksi että hän myy omia töitään hän myy willaa vasta päätä hyvvinkäällä hitomi nimisessä kaupassa sekä moninaisessakin omia töitään. savityöt ovat kokonais valtaista työtä. Savea saa kerasil nimisestä paikasta. Savityön opiskelu kestää neljä vuotta. Atta saa elantonsa lemmikkieläin uurniassa.

                                  
                           lähde:wikibedia...

                                                             Liru ja Lumi

Jorma Hurttalan haastattelu

Haastattelimme Jorma Hurttalaa 8.2.2014. Kysyimme  mihin rakennuksia on käytetty ennen ja nyt. Nykyisen konehallin tilalla on ollut navetta ja talli. Navetassa oli noin 40 lehmää, sekä yksi sonni. Tallissa oli 4-5 hevosta. Varaston alakerrassa on ollut sikala, jossa oli noin 10 sikaa. Yläkerrassa on säilytetty maatalous tarvikkeita. Pienemmässä varastossa on ollut sauna, jossa käytiin noin kerran viikossa. Vanhassa aitassa, jossa säilytetään nykyään suksia ja polkupyöriä, on ollut viljaa.Vanha rakennus on rakennettu 1905. Rakentajia olivat Åvallit. Sennin talon kohdalla on ollut heinälato ja kuivurin kohdalla oli puintilato. Alhaalla on ollut laidun hevosille. Saksan tilalla oli myös kanoja kun lehmät myytiin pois. Pelloilla on ollut 4 heinälotoa. Sodan aikaan navetassa oli karjanhoitaja. ulkotöitä teki pari miestä. Elämä sodan aikana oli yksinkertaista. Kaikki kaupat olivat ihan tyhjiä, eikä kylässä ollut kuin 2-3 autoa. Ruokana oli maitoa ja sian lihaa. Viljasta leivottiin pullaa ja leipää. Puukoulu oli koulun ainoa rakennus. Talvella kouluun hiihdettiin ja keväällä ja syksyllä käveltiin. kenelläkään ei ollut luistimia.

Lähde: Jorma Hurttala

Kirjoittajat: Senni & Annika

Eläinten Kohtelu Ja Käyttö

                                     Haastattelu: Eläinten käytöstä

Haastattelimme Helena Hyvämäki-Mäenpäätä. Haastttelimme häntä keskiviikona 5.2.2014. Helena kertoi samalla työpaikastaan. Hän on töissä vermossa. Halusimme tietää eläinten kohtelemisesta ja käytöstä. Hän kertoi meille, että lehmien maitoa haettiin suoraan tilalta tai kaupasta joita oli 2 lepsämässä Munat haettiin Lankisen tilalta. Eläimistä huoledittiin mahdollisimman hyvin, koska ne olivat tärkeitä elinkeinoja. Sota aikaan hevosista tehtiin työ hevosia ja tämä jatkui vielä sodan jälkeen. Ratsastus yleistyi 70- luvulla. Eläimiin liittyvät harrastukset olivat esim. keppihevoset ja käpylehmät, joilla leikittiin usein metsässä.

Haastattelimme keskiviikkona 5.2.2014 Lepsämän kyläyhdistyksen Soili Lehtosta aiheestamme joka oli Lepsämän lotat: "Lotat olivat yleensä hyvin nuoria, noin 17-20 vuotiaita. Lepsämän lottia ei kuollut sodassa juuri ollenkaan, mutta rintamalla taisi olla muutama tapaus. Talvisodan rauha oli raskas ja se tuntui pahalta, sillä rauhanehdot olivat niin kovat ja jouduimme luopumaan osista isänmaatamme." Matti Vanhanen puolestaan kertoi meille, mitä talvisodan jälkeen tapahtui: "Talvisodan jälkeen karjalalaiset joutuivat lähtemään Karjalasta ja jatkosodan aikana he palasivat sinne takaisin. Jatkosodan loputtua karjalalaiset joutuivat jälleen lähtemään, ja silloin he päättivät, että enää ei palata"

Halusimme tietää lottien iästä, kuoliko lottia, sekä siitä, että miltä rauhanjulistus tuntui.