Eläinten Käyttö Ja Kohtelu

                                          

                                     Eläinten käyttö ja kohtelu   

 

                  Hevosia käytettiin paljon töissä esim. raskaiden lastien vetämisessä tms. Vuohista saadaan maitoa, sioista lihaa ja myös lehmistä saatiin maitoa. Lehmät lypsettiin lypsykoneella. Jo kahdeksan vuotiaana käytettiin lypsykoneita. Hevoset vetivät valtavia heinä kuormia ja muita raskaita lasteja. Lehmille annettiin heinää, pahnoja, jauhoja, vitamiineja ja suolaa. Lehmien maitoa jäähdytettiin myös lähteissä. Lehmistä lähdettiin myymään maitoa, voita ja juustoa toreille




Lähteet: lepsämän kylä kirja  





                                                                    tekijät: Nea, Mia ja Daniela

1900-luvun pikkurötöksiä ja kylätappeluita haastattelu

Haastattelin Pentti Lahdenvuota 5.2.2014a kauppa tavaraa sen lisäksi Hannu Moij
Halusin saada tietoa aiheesta 1900-luvun kylätäppeluista ja pikkurötöksiä hän kertoi että: lepsämän ja klaukkalan välillä varastettiin n. 800€ ja kauppa tavaraa sen lisäksi Hannu Moijanen heitti Valtteri Myllärin piikki langan yli koska paikallinen nuoriso meni sinne häiritsemään muita. Hän kertoi myös että, Klaukkala- lepsämä- ja vihtiläiset  tekivät kylätappelun ja ottivat yhteen lepsämässä. Mielestäni mielenkiintoisin asia oli se kun Hannu Moijanen heitti Valtteri Myllärin piikkilangan yli. Miniua vähän mietittyttää se mitä sitä ennen tapahtui ja että keitä siinä oli mukana

Lähteet: Pentti Lahden vuo kertoi osan ja loput löytyi lepsämän kirjasta

-Sebastaian Lugora

2. blogiteksti haastattelun perusteella

                                                      

Haastattelin keskiviikkona 5.2.14 Soili Lehtosta. Minä halusin saada lisätietoa Ilolanmäestä. Soili kertoi asiota joita hän tiesi tai oli kuullut. Hänen elämänsä aikana ei ollut keinuja. Kylän ladoissa pidettiin iltamia ennen kuin seurantalo rakennettiin. Vilho Kanerva soitti haitaria usein. Vilho oli sukua Grönthaleille. Samppalan mäellä oli myös keinuja. Klaukkalasta tuli poikia kunnantalolle usein tappeluihin. Kun n. 1950 luvulla tuli polkupyörät niin silloin mentiin myös muualle iltamiin. Koulun joulujuhlat olivat sekä seurantalolla että työväentalolla.

Atta uotila

Haasstattelimme perjantaina 7.2.14  Atta Uotilaa. Sen lisäksi että hän myy omia töitään hän myy willaa vasta päätä hyvvinkäällä hitomi nimisessä kaupassa sekä moninaisessakin omia töitään. savityöt ovat kokonais valtaista työtä. Savea saa kerasil nimisestä paikasta. Savityön opiskelu kestää neljä vuotta. Atta saa elantonsa lemmikkieläin uurniassa.

                                  
                           lähde:wikibedia...

                                                             Liru ja Lumi

Jorma Hurttalan haastattelu

Haastattelimme Jorma Hurttalaa 8.2.2014. Kysyimme  mihin rakennuksia on käytetty ennen ja nyt. Nykyisen konehallin tilalla on ollut navetta ja talli. Navetassa oli noin 40 lehmää, sekä yksi sonni. Tallissa oli 4-5 hevosta. Varaston alakerrassa on ollut sikala, jossa oli noin 10 sikaa. Yläkerrassa on säilytetty maatalous tarvikkeita. Pienemmässä varastossa on ollut sauna, jossa käytiin noin kerran viikossa. Vanhassa aitassa, jossa säilytetään nykyään suksia ja polkupyöriä, on ollut viljaa.Vanha rakennus on rakennettu 1905. Rakentajia olivat Åvallit. Sennin talon kohdalla on ollut heinälato ja kuivurin kohdalla oli puintilato. Alhaalla on ollut laidun hevosille. Saksan tilalla oli myös kanoja kun lehmät myytiin pois. Pelloilla on ollut 4 heinälotoa. Sodan aikaan navetassa oli karjanhoitaja. ulkotöitä teki pari miestä. Elämä sodan aikana oli yksinkertaista. Kaikki kaupat olivat ihan tyhjiä, eikä kylässä ollut kuin 2-3 autoa. Ruokana oli maitoa ja sian lihaa. Viljasta leivottiin pullaa ja leipää. Puukoulu oli koulun ainoa rakennus. Talvella kouluun hiihdettiin ja keväällä ja syksyllä käveltiin. kenelläkään ei ollut luistimia.

Lähde: Jorma Hurttala

Kirjoittajat: Senni & Annika

Eläinten Kohtelu Ja Käyttö

                                     Haastattelu: Eläinten käytöstä

Haastattelimme Helena Hyvämäki-Mäenpäätä. Haastttelimme häntä keskiviikona 5.2.2014. Helena kertoi samalla työpaikastaan. Hän on töissä vermossa. Halusimme tietää eläinten kohtelemisesta ja käytöstä. Hän kertoi meille, että lehmien maitoa haettiin suoraan tilalta tai kaupasta joita oli 2 lepsämässä Munat haettiin Lankisen tilalta. Eläimistä huoledittiin mahdollisimman hyvin, koska ne olivat tärkeitä elinkeinoja. Sota aikaan hevosista tehtiin työ hevosia ja tämä jatkui vielä sodan jälkeen. Ratsastus yleistyi 70- luvulla. Eläimiin liittyvät harrastukset olivat esim. keppihevoset ja käpylehmät, joilla leikittiin usein metsässä.

Haastattelimme keskiviikkona 5.2.2014 Lepsämän kyläyhdistyksen Soili Lehtosta aiheestamme joka oli Lepsämän lotat: "Lotat olivat yleensä hyvin nuoria, noin 17-20 vuotiaita. Lepsämän lottia ei kuollut sodassa juuri ollenkaan, mutta rintamalla taisi olla muutama tapaus. Talvisodan rauha oli raskas ja se tuntui pahalta, sillä rauhanehdot olivat niin kovat ja jouduimme luopumaan osista isänmaatamme." Matti Vanhanen puolestaan kertoi meille, mitä talvisodan jälkeen tapahtui: "Talvisodan jälkeen karjalalaiset joutuivat lähtemään Karjalasta ja jatkosodan aikana he palasivat sinne takaisin. Jatkosodan loputtua karjalalaiset joutuivat jälleen lähtemään, ja silloin he päättivät, että enää ei palata"

Halusimme tietää lottien iästä, kuoliko lottia, sekä siitä, että miltä rauhanjulistus tuntui.

Osa 2

                        OSA 2
Haastattelimme Timo Hyvämäkeä keskiviikkona 5.2.2014. Hän kertoi että hänen äitinsä kuoli keuhkotautiin kun hän oli 2-vuotias. Tästä huolimatta hänen perheessään ei juuri pelätty kulkutauteja.
          Siihen aikaan koulussa kerrottiin kulkutaudeista vain, jos joku sairastui esim.Tuberkuloosiin. Meille oli tärkeää saada selville oikeita kokemuksia eikä pelkkää tyhjää tietoa.

                                     LÄHTEET:Timo Hyvämäki
                                                                                          ADA & ALTSU

                        Pentti Lahdenvuon Haastattelu

Haastattelimme Pentti Lahdenvuota Lepsämän koulun liikuntasalissa kello 13-15. Tavoitteemme oli selvittää Lepsämän Punakaartin historiaa ja tarkempaa tietoa. Pentin mukaan Lepsmän Punakaartiin kuului kymmeniä ihmisiä. Pentin mielestä Lepsämän Punakaarti kokooontui Huunalla. Pentin sukulaisia kuului punakaartiin, mutta ketään ei kuollout. Pentti muisti että sota loppui kun saksalaiset marssivat  Lepsämän läpi.

Joel & Max

Hevoset nyt ja ennen(haastattelun pohjalta)

Hevoset nyt ja ennen: Haastattelun pohjalta...

Haastattelin 5.2 kyläyhdistyksen Helena Hyvämäki-Mäenpäätä. Halusin saada selville hevosten kärryistä/reistä, hevosten ruokinnasta, ja ratsastuksesta ennen. Sain selville, että hevosilla ei juuri ratsastettu ns. huvikseen, kylässä oli vain yksi tai kaksi ponia, joilla saatettiin ratsastaa. Muut oli työkäytössä. Reet ja kärryt valmistettiin lähinnä itse.

Hevoset söivät aikalailla samanlaista ruokaa kuin nykyajan hevonen. Olkia, heinää, vehnää ja kalkkia. Nykyään ei hevoset eivät syö olkia.
   Tia

Pahimpia sattumuksia ja velvollisuuksia Lepsämän koulussa

Haastattelimme keskiviikkona 4.2. Pentti Lahdenvuota,Timo Hyvämäkeä,Matti Vanhasta,Soili Lehtosta ja Helena Hyvämäki-Mäenpäätä.Halusimme saada selville heidän omista kokemuksista,sattumuksista ja velvollisuuksista Lepsämän koulussa.Rankin velvollisuus oli opettajan totteleminen kaikessa.Pahin jekku oli se kun poikien käsityötunnilla uuniin heitettiin sodasta löydettyjä hylsyjä ja kaikki noet lensivät opettajan päälle.Pahimmat rangaistukset oli jälki-istuntoon unohtaminen ja karttakepillä lyönti selkään.


kirjoittajat: Anton ja Akseli

Mikko Södergård ja rosvojoukot

Haastattelimme Matti Vanhasta, Timo Hyvämäkeä ja Pentti Lahdenvuota, kun he vierailivat koulullamme.

Halusimme selvittää mitä he tietävät Mikko Söderbergistä.

Mikko Söderberg tunnetaan myös nimellä Mikko Södergård, mutta me käytämme nyt nimeä Söderberg.








"Mikko oli rosvojen päällikkö ja hän oli Södergårdin talon nuorimmasta päästä. Mikko karkasi vankilasta ja asui metsissä. Raarinmäen kohdalla oleva torppa ryöstettiin niin, että rosvot ensin tarkkailivat torppaa ja kun väki lähti pellolle, rosvot tulivat ryöstämään torpan. Koko kylä oli sekaantunut rikosvyyhtiin ja suojelivat rosvoja. Rosvot käyttivät rajuja keinoja, että ihmiset paljastaisivat rahakätköt, esimerkiksi polttivat kynttilällä sormenpäitä.
 Södergård tunnettiin Seterkoolina ja Södergårdin talo oli osoitteessa Södergårdintie 107", kertoi Pentti Lahdenvuo.


"Rosvokylän maine on jäänyt pitkäksi aikaa", Matti Vanhanen kertoi.


Nella, Alisa ja Maria

Aiheenamme oli talvisota. 

Koulullamme kävi kyläyhdistyksen henkilöitä. Kysyimme Matti Vanhaselta kysymyksiä. Matilla on ollut sukulaisia sodassa. Matin isoisä haavoittui sodassa kranaatin sirpaleista. Isoisä ei puhunut paljoa sodasta, vaikka kokemuksia oli.

Lisäksi saimme tietää, että Tornimäellä oli ollut ilmavalvontatorni.

Aksel ja Oskari

Kyläyhdistyksen haastattelu Vaatetuksesta

Ryhmämme on tutkinut vaatetuksen historiaa, mihin oli hyvä mahdollisuus keskiviikkona 5.2.2014. Pääsimme haastattelemaan Timo Hyvämäkeä Lepsämän kyläyhdistyksestä, kun yhdistys vieraili koulullamme. Ensimmäisenä, nykyajan ihmiselle yllätyksellisenä, vaatteita ei ostettu. Ne olivat vanhoja, kun vaate meni rikki, se korjattiin käsin ja otettiin taas käyttöön. esimerkiksi Timon lempihousut olivat isoisoisän vanhat.
         Vaatteet eivät olleet laadukkaita, usein tehty mm. paperinarusta sekä hauraasta kankaasta.
 Eikä vaatteiden ulkonäkö kiinnostanut ketään. Mitään muotia ei ollut. Ainoat asiat jotka pukeutumisessa kiinnosti, olivat periaate kysymykset siitä, että tytöillä oli oltava aina hame tai mekko, vastaavasti pojilla suorathousut.
          Monien nykyihmisten käsitysten vastaisesti, aamuisin ei tehty mitään erityistä. Aamuisin ei siis haettu maitoa, kananmunia tai leipää, silloin lähdettiin aamutoimien jälkeen suoraan kouluun.

Kia ja Krista

Rosvot

        Koulullamme kävi kyläyhdistyksen aktiivijäseniä. Heitä  oli mm. Matti Vanhanen, Pentti Lahdenvuo, Helena Hyvämäki- Mäenpää ja Timo Hyvämäki. 
    Haastattelimme Pentti Lahdenvuota aiheeseemme eli Nurmijärven rosvoihin liittyen. Halusimme saada selville mitä rosvot ryöstelevät mieluiten. Pentti kertoi että rosvot ryöstivät mieluiten espanja ja ranskalaisia kultarahoja. Rosvot ryöstelivä iltaisin ja he liikuivat noin 2-3 hengen ryhmissä.
   
KIRJOITTAJAT: JANETTE JA PEPPI

              Haastattelimme monia ihmisiä ja aiheenamme oli jatkosota. Kysyimme milaisia sotamuistoja sukulaisillamme on. He muistivat,kuinka 200 konetta oli menossa pommittamaan Poria. Seuraavaksi kysyimme,kuoliko heidän sukulaisia sodassa. Saimme tietää,että veli kuoli. Sitten kysyime,että oliko sukulaisiamme sodassa. Ainakin veli oli.



tino,joose ja joona

Mikko Söderberg ja rosvojoukko

Södergårdin taloon syntyi 4.8.1791 poika nimeltä, Mikko. Mikon isä oli Juho Matin poika ja äiti Liisa Juhon tytär. Mikko avioitui Maria Leena Tuomaan tytär Lovenin kanssa vuonna 1818. He muuttivat yhdessä Helsinkiin ja Mikko työskenteli siellä timpurina tai työmiehenä. Kahden vuoden kuluttua hän liittyi rosvojoukkoon, joukossa oli alunperin 13 miestä, joista kuusi oli kotoisin Nurmijärveltä. Rosvojoukon johtajina toimivat Mikko Söderberg ja Hämeestä kotoisin oleva Heikki Krig. Rosvot toimivat ensin näpistellen ja myöhemmin tekivät ryöstöjä ja murhia.



 Nurmijärven seudulle tuotiin noin 700 venäläistä kasakkaa ja sotilasta, joiden avulla rosvot saatiin kiinni. Syyskuussa vuonna 1821 yli kymmenen rosvoa ryösti Nurmijärven kirkosta 600 ruplaa. Rosvot saatiin kiinni, mutta osa heistä karkasi jo seuraavana vuonna eri vankiloista ja he olivat jo ennalta sopineet tapaavansa Nurmijärvellä.



Oliko Mikolla siskoja?
Tuliko Mikon lapsestakin rosvo?



Maria, Alisa ja Nella