TALVISOTA

Tutkimme talvisotaa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 - 13.3.1940.
Neuvostoliitolla oli runsas aseistus, hyvä koulutus ja yli puolet isompi kalusto. Rajajoukot vetäytyivät nopeasti raja-alueilta. Suomalaiset saivat huomattavan sotasaaliin. Menestyksen syinä pidettiin taistelu isänmaan puolesta.
Sotilaat taistelivat yleensä viimeiseen mieheen asti, sillä vankeja ja loikkareita oli vähän. Sodan johto turvautui alussa kaavamaisiin ratkaisuihin pyrkimällä voittoon runsaan tykistötulen tukemilla suurten joukkojen rintamahyökkäyksillä.
Talvisodan sytyttyä hallitus pyrki koko ajan rauhaan, mutta ei ajatellut antautumista.
 
              LEPSÄMÄLÄISET SANKARIVAINAJAT:
Eskolin Kalle Enokki, kuoli 18.2.1940
Hurttala Väinö Johannes, kuoli 8.3.1940
 Laine Leo Valdemar, kuoli 20.2.1940
Nurminen Onni Arvid, kuoli 16.2.1940
 Sainio Johannes Arvid, haavoittui 9.3. ja kuoli 23.5.1940
 Tuomalainen Sulo Petteri, kuoli 4.3.1940



                                            Lähteet: 
Hannula, Seppo, Ym. Muutosten Maailma 4. Gummerrus Jyväskylä 1997
Moijanen, Eila, Ym. Kirja Lepsämän kylästä Gummerrus Jyväskylä 2004

AKSEL JA OSKARI


                        Lisäkysymykset

Montako Lepsämäläistä katosi sodassa?



Oskari ja Aksel

Lepsämän asutuksen historiaa

Lähdimme selvittämää Lepsämän asutuksen historiaa, saimme selville jonkin verran Lepsämän asutuksen historiasta: Lepsämässä on ollut asutusta jo kivikaudella, mutta pysyvää asutusta 800-luvulta.
Lepsämän alue oli hämäläisten eräaluetta, jossa hämäläiset kävivät metsästämässä, he eivät siis asuneet alueella pysyvästi.
          Ensimmäiset kantatilat ovat 1500-luvulta, ja 1300-luvulla alueelle on saapunut uudisasukkaita.
          Lepsämä on alunperin muodostunut kahdesta kylästä; Yli- ja Ali-Lepsämästä. Ne yhdistettiin vasta vuonna 1905 yhdeksi kyläksi; Lepsämäksi. Yli-Lepsämässä oli viisi taloa: Mähkä, Iso-Labbart, Vähä-Labbart, Huuna ja Saksa. Mähkä jaettiin Kylä- ja Metsä-Mähkäksi, ja siitä halottiin myöhemmin Riuska, täten Yli-Lepsämässä oli kahdeksan taloa. Ali-Lepsämässä oli kolme taloa: Kihi, Teppo ja Palsi. Vuonna 1558 Granni erotettiin Palsista, ja näin Ali-Lepsämässä oli neljä taloa.
          Hämäläiset kävivät metsästämässä Lepsämässä ja näin rupesi muodostumaan ns. "nimettyjä paikkoja", kuten esim. Puolmatkanniitty, Lepo-ojamäki ja Majalampi. Puolmatkanniitty on saanut nimensä siitä että se sijaitsi Klaukkalan ja Lepsämän puolivälissä eli "puolmatkassa". Lepo-ojanmäki sai nimensä siitä että se oli lepopaikka. Majalampi sai nimensä siitä, että se oli metsästysmiesten majapaikka.
Lähteet:
Moijanen, E.,Hyvämäki, S. ym.2004. Kirja Lepsämän kylästä. Jyväskylä: Gummerus.

Seuraavaksi aiomme  selvittää:

Erikoisia kyläläisiä, Lepsämän alueelta löydettyjä historiallisia esineitä

                                                                                                 By: Senja & Aada

Vaatetus ennen ja nyt

Olemme tutkineet Lepsämän vaatetusta ennen ja nyt, tutkien sitä kirjoista sekä kuvista.
      Ennen vanhaan vaatteet ostettiin käsityöläisiltä, kun nykyään ne ostetaan vaatekaupoista. Silloin ei ollut pillifarkkuja, vaan tytöillä oli hameet ja pojilla suorat housut. Ennen ei siis ollut mm. kireitä vaatteita, vaan elettiin ns. "rennosti".
      Vaatteita ei pesty kuten nykyään, joten ne kuhisivat syöpäläisiä. Vaatteet olivat kalliita, joten niitä pidettiin usein perintökalleuksina. Köyhälle saattoi olla suurikin onni omistaa puuvillainen huivi, johon tarpeen vaatiessa voisi pyyhkiä suunsa kuin muutkin ruumiineritteet.
      Tyttöjen hiukset olivat polkkapituiset, tai harvoin pitkät jolloin ne olivat aina kiinni. Pojilla taas oli samantyyliset hiukset kuin nykyäänkin. Hiukset pyrittiin pitämään lyhyinä, taikka vaihtoehtoisesti kiinni, sillä hiuksia ei pesty.

Lähteet:

Moijanen, E., Hyvämäki, S. ym. 2004. Kirja Lepsämän kylästä. Jyväskylä: Gummerus.

Vilkuna, K. H. J., Karonen, P. ym. 2002 Suomi kuningaskunnassa Porvoo: WSOY

Hetemaa, A., Hollmen, R. 2003 Suomen keskiaika Keuruu: Otava

KYSYMYKSET:
Paljonko vaatteet maksoivat ennen ja kauanko ne kestivät?
Kauanko aamutoimiin meni aikaa (tytöillä & pojilla)?

Kia & Krista

1900-luvun pikkurötöksiä ja kylätappeluita

1900-luvulla lepsämässä oli paljon pikkurötöksiä ja kylätappeluita. Nyt minä aijon kertoa siitä vähän aloitetaan vaikka tästä:

kun mies joukko alkoi rehvastella seurauksena oli  varmaankin tappelu, koska kuka haluaisi  omaan kyläännsä tuntemattoman mies joukon rehvastelemaan, joten kylä kyläläiset, joten kyläläiset puolustivat omaa kyläänsä etteivät miehet rehvastelisi siellä. Joskus vain huudeltiin ja meuhkattiin toisille. Tapeluihin mukaan otettiin aseiksi aidan seipäitä/lautoja, haloja, pölkkyjä ja joskus myös puukkoja

Oli paljon erillaisiaa tapauksia ja ihmisiä tämän minä löysin tästä tekstistä kiinnostavana:

Vanha lindholmin kerrotaan  kesäiltaisin  seisoskellevan  helkun mäen päällä kuuntelemassa olisiko tulossa kylätappeluita jos kuului ääniä tms. niin hän hyppäsi hevosen selkään ja ryntäsi mukaan.

Nyt tässä tulee hieman  niistä pikkurötöksistä jotain:

1900-luvun alussa varastettiin palvisaunasta lihaa esim. sian lihaa ja muualta talosta varasteltiin kalliita vaatteita, silkkiä, pellavalankoja ja kangaspakkoja

tässä on mielestäni vähän jotain extraa ja hauskoja seikkailuja:

Myös Nummenpään miehet ottivat yhteen joskus 1920-luvulla Lepsämäläisten kanssa. Lepsämäläiset lähtivät itse ärsyttämään paikalliasia nuoria 1950-luvulla eli 50-luvulla.
lepsämäläiset nuoret miehet telttailivat  juhannusjuhlissa. Jos joku tuli haastamaan riitaa Antero Vanhasen kanssa. Anteron piti vain näyttää hauistaan riidan loppumiseksi.

Kysymykset:

-Mitä 1900-luvun alussa varastettiin palvisaunasta?
-Minne Lepsämäläiset nuoret miehet lähtivät ärsyttämään nuorisoa?
-Tehdäänkö enään pikkurötöksia taikka tuleeko enää kylätappeluita?

Lähteet:Moijanen, E. , Hyvämäki, S. Ym.2004. Kirja lepsämän kylästä jyväskylä Gummerus.

Tekijä: Sebastian Lugora

JATKOSOTA

Ryhmämme selvittää jatkosodasta.Elokuussa 1940 Hitler aloittaa Suomen tukemisen.Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät 25.6.Suomeen 500 koneen voimilla.

Jatkosota alkoi 25 heinäkuuta 1941 ja päättyi 19 syyskuuta 1944.

Parempi aseistus:

Suomen ilmavoimilla oli vain 235 sotakonetta.Maavoimilla noin 1800 tykkiä eikä ajanmukaisia panssarivaunuja ollenkaan.

Hyökkäys Laatokalle:

Suomen rintamalla oli sodan alettua pari viikkoa hiljaista.

Kannaksen valtaus:

Kannaksen valtaus alkoi elokuun 20 päivänä.

Joukot itä-karjalaan:Syyskuun  alussa alkoi suomalaisten hyökkäys kohti Aunuksen kaupunkia ja syväri jokea.

Ryti tekee sopimuksen:

Saksalaiset antoivat kestäessä apua tuomalla uudenaikaisia  panssaritorjunta -aseita ja lähettämällä lentokoneosaston.

Nl torjutaan:

Puna-armeija ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.

Jatkosodassa sodittiin eniten Karjalan alueella.

1941-1943 kaatui 9500,katosi 4000,haavoittui 30 000 miestä.Saksan tappiot saivat  aikaan käänteen Suomen poliittisessa johdossa. Rauhantunnustelut eivät onnistuneet (Stalinin liian tiukat ehdot)

Rauhanteossa Suomi menetti Petsamon,Porkkalan ja maksoi paljon sotakorvauksia.

Lähde:

Moijanen, E, Hyvämäki, S. ym 2004 Kirja Lepsämän kylästä. Jyväskylä: Gummerus

Minkä takia sota syttyi?

Missä suomalaiset sotivat?

Miksi Saksa auttoi Suomea?

Lepsämän punakaarti

Viljo Fredrik Ranta vangittiin Nurmijärvellä Syyskuussa 1918 osallistumisesta kapinaan Viljo vietiin heti Riihimäen  vankileirille, jossa tehty kuulustelu pöytäkirja kertoo syytetystä: käynyt kansakoulun, töissä kotonaan, liittynyt 28.1.1918.

Viljo oli ruvennut kunnostamaan polkupyöräänsä että, hän olisi paennut mutta, hänen isänsä oli kuitenkin tyynnytellyt poikaansa: “Ei kai sinne niin kiiru oo.” Viljo joutui valtiorikosoikeuden eteen. Syytettynä valtiopetoksesta koska, hän oli tehnyt valtiopalvelusta ja myös ase kädessä ottanut osaa taisteluun. Tuomio oli kuitenkin ehdollinen viiden vuoden koetusajalla eli Viljo passitettiin takaisin Riihimäen vankileiriin sieltä heti vapautettavaksi. Kun 1960-luvun lopulla kansallis-sodan tapahtumista kertova “Täällä pohjantähden alla” sai ensi iltansa. Viljo halusi ehdottomasti nähdä sen koska, hän oli itse nuorena poikana nähnyt siinä kuvattujen tapahtumia.

Lepsämän punakaarti perustettiin vuonna 1917. Punakaartin perustivat maalari Juho Tuominen ja kirvesmies Väinö Vikström. Palkka oli 15 markkaa päivältä. 1917 punakaartiin liittyi nuori mies nimeltä Riku Laiho joka, luuli että tehtävänä oli vain järjestyksenpito. Riku vangittiin Lahdessa mutta, pöytäkirjaan on merkitty että, vangitsemis paikka olisi Riihimäki. Riku siis joutui Riihimäen vankileirille. Riku oli rauhallinen ja työteliäs. Uusi laki tuli voimaan ja Riku pääsisi ehdonalaiseen vapauteen kesäkuun 20. päivänä. Rikusta tuli vankeuden aikana laiha ja huonokuntoinen. Riku selvisi syömällä ruohoa ja puunkuorta. Rikun lopullinen tuomio oli 3 vuotta kuristushuonetta ja 5 vuotta kansallisluottamusta. 
  

Missä punakaarti perustettiin?                                            Lähteet: Moijanen, E., Hyvämäki, S. ym.
Tapettiinko Lepsämässä ihmisiä?                                        2003. Kirja Lepsämän kylästä. Jyväskylä 
Milloin punakaartin toiminta lopetettiin?                                  Gummerus



                                                                   Joel & Max







 

Nurmijärven rosvot

                                         Nurmijärven rosvot 
                                        (Löfgrenin veljekset)

Rosvot olivat Nurmijärvellä 1820-1822 luvulla. He olivat kotoisin eripitäjistä. Rosvot kulkivat pienissä ryhmissä. Aleksis Kiven isosetä Matti Stenvall kuului Nurmijärven rosvoihin joiden toimintaa auttoivat seudun suuret asuttomat erämaat. Tukijat ruokkivat & majoittivat rosvot maksua vastaan. Tukijat saattoivat myös neuvoa rosvoille uusia ryöstönkohteita.


Kesällä 1820 mellastivat Tepolla Löfgrenin veljekset. He saivat sakkoa Erik: 45 ruplaa jotka varojen puutteessa muutettiin 15pariksi raippoja. Aleksanteri Yli-Labbart sai pakkotyötuomion Viaporissa. Varastelulla Adolf Löfgren yritti korvata  puutteitaan.


Adolf oli alkoholisti. Maaliskuussa Adolf Löfgren varasti Saksan navetalta lampaan ja hänet löydettiin mähkältä samat saappaat jalassa, joiden jälkiä oli mähkälle seurattu. Saksan leskiemäntä Stina luopui oikeudenkäynnistä.



                                                       KYSYMYKSET:
Kuinka paljon ryöstöjä tapahtuu yleensä kahden kuukauden aikana?


Mitä he mieluiten ryöstävät?

Mitä ikäluokkaa he ovat?


Milloin he yleensä ryöstävät? (esim.. yöllä? tai silloin kuin ei ole ketään kotona?)

LÄHTEET: kirja Lepsämänkylästä

rikoshistoria ja käräjät

Kerromme tekstissämme miten Suomen oikeusjärjestelmä on muuttunut. Vuonna 1734 karkotusrangaistus poistettiin, ja vuonna 1889, kansalaisluottamuksen menetys lisättiin, tosin se tuli voimaan vasta 1894. 1800- luvulla rikoksia selvittivät kokonaan nimismiehet. Poliisit astuivat kuvioihin vasta vuosisadan lopulla. Tyypillisiä rangaistuksia oli mm. kansalaisluottamuksen menetys, joka kesti 1-15 vuotta.
             Rikoshistoria tarkastelee yhteiskuntaa rikoksen ja rikollisuuden kautta. Rikoshistoriaa on alkanut kiinnostaa mm. murhaajat, noidat, huorat ja varkaat. Rikoshistorialle on tyypillistä näkökulmien moninaisuus ja poikkitieteellisyys. Rikoshistoriassa tarkastellaan yleensä ilmirikollisuutta, jolla tarkoitetaan kihlakunnan, ja raastuvanoikeuden tietoon tulleita rikostapauksia. Pöytäkirjaan merkityt tapaukset eivät välitä todellista kuvaa yhteiskunnan rikollisuudesta. Vanhassa sukuyhteiskunnassa sovittelulla oli tärkeä rooli väkivaltatekojen ratkaisussa. Sovittelun tavoitteena oli palauttaa harmonia ja järjestys riitelevien osapuolten välillä.
           Tästä siirrymme vanhaan käräjätapaukseen. 1920- luvulla, Nummenpään ja Lepsämän miehet ottivat yhteen. He käyttivät aseina seipäitä. Niinhän siinä sitten kävi, että yksi mies kuoli. Tästä tuli käräjäjuttu ja syyllinen oli Hjalmar Helander, Nummenpäästä. Siispä hän joutui vankilaan.

Rautiainen, M., ym. 2002, Suomi kuningaskunnassa, vantaa: wsoy

KYSYMYKSIÄ:
1) Mistä asiasta ihmiset yleensä ottivat yhteen?
2) miksi?
3) 1800- luvulla varkaat varastivat lihaa yms. Mitä nykyajalla halutaan varastaa?

Hevoset Lepsämässä 1

                  Hevoset Lepsämässä
Tutkin hevosten historiaa Lepsämässä
Miehet juottivat, ruokkivat ja puhdistivat hevoset aamuisin.
 Varhaisina aikoina hevonen kuljetti kirnuttua voita tai juustoa myytäväksi Helsinkiin.
 Hevosia käytettiin lähes kaikessa: Se auttoi esim. heinän, lannan, ihmisten ja heinäseipäiden kuljetuksessa ja pellon kylvämisessä.
 Lepsämään hankittiin ensimmäiset traktorit vuonna 1927, mutta se ei suinkaan syrjäyttänyt hevosia.
 Sodan varusteet ja muu kalusto kuljetettiin rintamalle pääosissa hevosen avulla.
                   Kysymyksiä:
Kuinka paljon hevosia on ollut lepsämässä minäkin vuonna?
Olivatko kaikki hevoset Suomenhevosia?
Ratsastettiinko hevosilla?
Söivätkö hevoset erilaista ruokaa kuin nyt? mitä?
Kengitettiinkö hevoset? Kaikkiko?
Omistiko kaikki taloudet hevosen?
Oliko lepsämässä ratsuhevosia?
Entä ravihevosia?
Jos lepsämässä ei jalostettu tai kasvatettu hevosia, niin olivatkone kaikki sukua toisilleen? Vai mistä ne ostettiin?
Onko reet ja kärryt halvempia nyt kuin ennen? 

Luulen että lähteiden hevoset ovat suomenhevosia.

Lähde: Moijanen,E,Hyvämäki,S.ym.2004.Kirja Lepsämän kylästä.Jyväskylä:Gummerus.

Tia

 Aiomme selvittää seuraavaksi miten nykyajan sattumukset eroavat 1930-40 luvun sattumuksista.


Kysymyksiä:

Millaisia sattumuksia Lepsämän koulussa on nykyään?
Millaisia sääntöjen rikkomuksia on nykyään?
Millaisia rangaistuksia on nykyään?

                                     KYSYMYKSET

1. Mitä kulkutauteja nykyään pelätään?
2. Missä nykyään esiintyy pahimpia kulkutauteja?
3. Mitä jälkioireita nykyään esiintyy?

Lepsämän lotat

Olemme tutkineet Lepsämän lottia ja saaneet selville,
että Lepsämän Lotta-Svärd kyläosasto perustettiin 7. marraskuuta 1938. Lepsämän kyläosaston perustivat tohtorinna Rinne, rouva Pörhölä, rouva Kostia ja neiti Niemi. Kyläosastoon liittyi tuolloin 26 lottaa. Itsenäisyyspäivänä 1938 Lepsämän lotat kokoontuivat Rajamäen uuteen kirkkoon jossa noin 70 lottaa antoi lottalupauksen. 
  Lotilla oli majoituspaikka Klaukkalassa. Talvisodan aikana lotat palvelivat Klaukkalan tornimäessä. Lottien tehtäviin kuului erilaiset muonitustehtävät erilaisissa tilaisuuksissa. Mahdolliset työpalkat menivät lottatoimintaan.
  Talvisodan rauhanehdot olivat ankarat ja raskaat. Rauha solmittiin 13. maaliskuuta kesken kuumimpien taistelujen. Se oli raskasta aikaa Suomen kansalle, sillä heidän piti luovuttaa niin suuri kappale heidän rakasta isänmaataan.

Kysymykset:
 Minkä ikäisenä ilmoittauduit lotaksi?
 Kuoliko lottia sodassa?
 Miltä tuntui kun rauha julistettiin?

Lähde:
Moijanen,E., Hyvämäki, S. ym. 2004. Kirja Lepsämän kylästä. Jyväskylä: Gummerus.

          

                                                     KARKOTUKSET
                                                &
                          KUOLEMANRANGAISTUKSET 

Nummenpään Södergårdin taloon syntyi 4.8.1791 poika nimeltään Mikko Söderberg. Myöhemmin hän oli yksi niistä kaikista ketkä saivat kuolemantuomiot ja joutuivat vankilaan. Myös Krig, Qvarnström, Högdal, Qvick, Erik Löfgren ja Fabian Berg saivat kuolemantuomiot. Vankilassa nousi kapina, jossa Erik Löfgren , Fabian Berg ja Krig kuolivat ja Adolf  Löfgren haavoittui. Siperiaan karkottaminen oli Venäjällä jo Tsaarinvallan aikana syntynyt rangaistuskäytäntö. 3.9.1826 Nurmijärveläiset Söderberg ja Högdal aloittivat 7500 kilometrin vaelluksensa kohti nertsinhinskin kaivosaluetta itä-Siperiassa vahvan kasakkapartion vartioimina. 
           Euroopan ihmisoikeussopimus ja Suomen peruslaki kieltävät kuolemanrangaistukset. Kuolemanrangaistusta on käytetty myös armeijoissa lähes kaikissa maissa sodan aikana kurinpitokeinona. Sähkötuoli oli varsinkin 1900-luvun Yhdysvalloissa yleinen kuolemantuomittujen teloitusväline. Mm. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat poistaneet kuolemanrangaistukset rangaistusmenetelmästä. 1900-luvun alkupuolella joskin Norjassa ja Tanskassa sitä sovellettiin poikkeuksellisesti rangaistuksen muutamista törkeimmistä toisen maailmansodan aikana tehdyistä maanpetoksista (esim. Norjan johtaja Vidkun Quisling.) Kuolemanrangaistus on rikoksesta tuomitun henkilön surmaaminen rangaistukseksi.


                                                          Lisäkysymykset:  

1) Selvisikö Mikko Siperian matkaltaan?
2) Kuinka moni suomalainen karkoitettiin Suomesta Siperiaan? 


LÄHTEET:
Moijanen, Eila; Hyvämäki, Sisko ym. Kirja Lepsämän kylästä. Gummerus. Jyväskylä 2004

Nea & Saana

Ilonanmäki

                                Ilolanmäki

Olen etsinyt tietoa Ilolanmäestä. Ilonanmäki on tasainen nummi ja siellä on myös polku. Aina kun minä kuljen kotoa Klaukkalaan kuljen Ilonanmäen ohi. Kun tulet Klaukkalasta Lepsämään päin, niin tulee Takkulan risteys. Et käänny Takkulaan vaan jatkat suoraan noin 200m. 50m päästä tulee mutka, ja seuraava risteys oikealle niin tulee Ilonanmäki.
    Ilonanmäellä oli kyläkeinu. Siellä kerrottiin sekä uutisia että tarinoita. Lisäksi siellä laulettiin lauluja ja leikittiin piirileikkejä.
   Uudella vuosisadalla keinumäen käyttö väheni ja lopulta loppui kokonaan. Lepsämä-kirjassa kerrotaan, että keinumäen käytön vähenemiseen vaikutti myös moniarvoinen yhteiskunta. 

Lähde: Moijanen, E., Hyvämäki, S. ym. 2004. Kirja Lepsämän kylästä. Jyväskylä: Gummerus


 Kysymykset:

1.Laulettiinko Ilonanmäellä samoja lauluja kun nykyään?

2. Mitä syitä oli, kun ei enää kerennyt keinumaan?

3.Kuinka kauan kyläkeinu oli Ilonanmäellä?

4.Kuka kertoi tarinoita mäellä? Elääkö vielä?                       

Suomen sisällissota; Valkoinen Suomi

Lähdimme selvittämään suomen sisällissodan valkoisista suomalaisista, jotka halusivat itsenäistä suomea, joka ei olisi neuvostoliiton vallan alaisena. Valkoiset suomalaiset olivat porvarillisia. Heidän päällikkönsä oli entinen neuvostoliiton upseeri; Mannerheim. Mannerheim oli halunnut, että Suomi pysyisi suomena eikä sotkisi itseään     Neuvostoliittoon. Hän oli siis niin sanottu petturi neuvostoliittoa kohtaan. Valkoinen Suomi soti punaista suomea vastaan, joka halusi Neuvostoliiton alaista suomea.

    Ruotsi oli kieltäytynyt osallistumasta suomen sotaan. Kuitenkin 84 vapaaehtoista ruotsalaisupseeria antoi merkittävän tukensa valkoiselle Suomelle. Suomeen saapuivat mm. Ruotsalaiset piraatit, joiden johtaja oli Hjalmar Frisellin. Sen kokonaisvahvuus oli yli 200 miestä. Se vastasi hyvin varustettua pataljoonaa. Ruotsi myös edisti ulkopoliittisia etujaan lähettämällä Suomeen laivasto- ja sotilasosaston valkoiselle Suomelle Ahvenanmaalle.

    Saksalaiset joukot saapuivat myös valkoisen Suomen avuksi sodan kolmannessa vaiheessa, tukemaan valkoisen armeijan yleishyökkäystä. Etelä-suomeen tuli täydentämään valkoisten joukkoja Kenraali Majuri Rüdiger von der Goltzin. Hän tuli johtamaan Saksan Itämeren divisioonan maihinnousua Hangossa 3.4.1918. Divisioonan vahvuus oli noin 10 000 sotilasta. Saksalaiset nopeuttivat huomattavasti sodan kestoa. Toisaalta sen jälkeen Suomi joutui Saksan vaikutusvallan alaiseksi.

Mannerheim lähetti asiallisen viestin punakaartille;

“ Tampereen asukkaille ja joukoille!

    Vastustus on toivoton. Nostakaa valkoinen lippu ja antautukaa.

Kylliksi on kansalaisten verta vuodatettu. Me emme tapa niinkuin punaiset

vankejaan. Lähettäkää edustajanne valkoisen lipun kanssa! “

Viitaten kuitenkin Mannerheimin äsken lukemaanne viestiin, olemme selvittäneet, että valkoiset kuitenkin teloittivat enemmän vankejaan kuin punaiset. Tästä esimerkkinä toimikoon Harmoisten sairashuoneen veriteot (10.3.1918), joka oli symboliarvoltaan hyvin suuri. Myös valkoinen terrori nostettakoon esille. Siinä tapettiin kapinaan nousseita ja heidän tukijoitaan. Valkoisessa terrorissa kuoli 7000- 10 000 uhria, eli enemmän kuin punaisessa terrorissa konsanaan.

Kysymykset;

1.Kuka oli valkoisten upseeri?
2. Kuinka kauan sota kesti?

Saksan tilan omistajat

Menneinä viikkoina olemme tutkineet Saksan tilaa ja sen omistajia. Suurena apuna on ollut Lepsämä-kirja.Olemme saaneet selville, että Saksa oli yksi Yli-Lepsämän kahdeksasta kantatilasta. Saksan tilan pitkäaikaisimmat omistajasuvut olivat Saxelinit ja Åvallit. 
   Saxelinit omistivat Saksan 1600-luvun puolivälistä vuoteen 1830, jonka jälkeen Saxelinit joutuivat luopumaan talosta, koska heidät oli haastettu oikeuteen rosvojen hyysäämisestä. Oikeudesta selvittyään he nauttivat liikaa alkoholia Mikko Söderbergin kanssa, joka lopulta johti talon myyntiin Åvalleille. Åvallit omistivat talon 1830-1913, jonka jälkeen talo meni taas myyntiin. Sinä aikana Saksalla oli pari lyhytaikaista omistajaa. Lopulta talo myytiin vuonna 1916 Johan Aron Hellmanille, joka oli entisen omistajan Frederik Åvallin serkun poika. Johanin poijat Väinö Johannes ja Arvo Aaron Hellman suomensivat sukunimensä Hurttalaksi.

Seuraavaksi haluaisimme selvittää:
-Yksityiskohtia rosvojen hyysäämisestä ja oikeudesta
-Tietoa Saksan rakennuksista ja niiden käyttö tarkoituksista nyt ja ennen.
-Millaista elämä saksan tilalla oli sodan aikaan?

Lähde: Moijanen, E., Hyvämäki, S. ym. 2004. Kirja Lepsämän kylästä. Jyväskylä: Gummerus.
 

Sattumuksia ja velvollisuuksia Lepsämän koulussa 1930-40 luvuilta

Siihen aikaan oppilaat joutuivat itse kantamaan polttopuut ja lämmittämään luokan. He veivät kouluun omat ruuat ja pumppasivat vedet. Rehtorin luotto-oppilas sai käydä pankkiasioilla Perttulassa.

    Opettajien ovissa oli ovikellot, joita pojat tykkäsivät soitella ja juosta karkuun. Soittelijoista kanneltiin usein,mutta kantelemisesta ei tykätty, joten kantelijatkin saivat usein istuntoa. Kantelijoiden lisäksi soittelijat saivat istuntoa.  Istunnon pystyi kuitenkin vaihtamaan 3 karttakepin iskuun takamukselle. Istunnon vaihtamista karttakepin iskuihin käytettiin usein ja jotkut pojat laittoivat tuohta housuihinsa pehmentämään iskuja. Jotkut pojat kävivät myös varkaissa läheisellä mansikkamaalla. Siitä he saivat rangaistukseksi selkäsaunan.

Kysymykset:

Mikä oli pahin rangaistus koulussa?

Millaista ruokaa silloin syötiin?

Hermostuivatko opettajat usein?

Mikä oli pelottavin rangaistus?

 Mikä oli pahin kolttonen?

Jäikö varastelusta usein kiinni?

Lähde:Moijanen, E, Hyvämäki, S. ym.2004. Kirja Lepämän kylästä. Jyväskylä: Gummerus



Kirjoittajat: Anton ja Akseli

                             ROKKOTAUDIT

Lepsämässä on ollut vuosien mittaan useita rokkotauteja. Katsotaanpa millaisia ne oikein olivat:
                                       Isorokkoon kuoli 21 lasta, joista 9 vuonna 1799. Jos sinulla oli yllättäen kovaa selkä- ja päänsärkyä, voit olla varma, että sinulla on isorokko. Seuraavaksi sinuun puhkesi punaisia näppylöitä, jotka pian muuttuivat rakkuloiksi ja siitä vielä märkiviksi paiseiksi.
                                        Tulirokkoon puolestaan menehtyi 8 ihmistä vuonna 1836.Uhrit olivat 1/2-13 vuotiaita.
                                       Tuhkarokkoepidemia riehui vuonna 1777.
                                        Huom! mekin olemme kerran sairastaneet vesirokon.(melkein jokainen ihminen sairastaa sen)
Lähteet:Moijanen,E., Hyvämäki,S. ym. 2004. Kirja Lepsämän Kylästä. Jyväskylä: Gummerrus.

lepsämän punakaarti