Kerromme tekstissämme miten Suomen oikeusjärjestelmä on muuttunut. Vuonna 1734 karkotusrangaistus poistettiin, ja vuonna 1889, kansalaisluottamuksen menetys lisättiin, tosin se tuli voimaan vasta 1894. 1800- luvulla rikoksia selvittivät kokonaan nimismiehet. Poliisit astuivat kuvioihin vasta vuosisadan lopulla. Tyypillisiä rangaistuksia oli mm. kansalaisluottamuksen menetys, joka kesti 1-15 vuotta.
Rikoshistoria tarkastelee yhteiskuntaa rikoksen ja rikollisuuden kautta. Rikoshistoriaa on alkanut kiinnostaa mm. murhaajat, noidat, huorat ja varkaat. Rikoshistorialle on tyypillistä näkökulmien moninaisuus ja poikkitieteellisyys. Rikoshistoriassa tarkastellaan yleensä ilmirikollisuutta, jolla tarkoitetaan kihlakunnan, ja raastuvanoikeuden tietoon tulleita rikostapauksia. Pöytäkirjaan merkityt tapaukset eivät välitä todellista kuvaa yhteiskunnan rikollisuudesta. Vanhassa sukuyhteiskunnassa sovittelulla oli tärkeä rooli väkivaltatekojen ratkaisussa. Sovittelun tavoitteena oli palauttaa harmonia ja järjestys riitelevien osapuolten välillä.
Tästä siirrymme vanhaan käräjätapaukseen. 1920- luvulla, Nummenpään ja Lepsämän miehet ottivat yhteen. He käyttivät aseina seipäitä. Niinhän siinä sitten kävi, että yksi mies kuoli. Tästä tuli käräjäjuttu ja syyllinen oli Hjalmar Helander, Nummenpäästä. Siispä hän joutui vankilaan.
Rautiainen, M., ym. 2002, Suomi kuningaskunnassa, vantaa: wsoy
KYSYMYKSIÄ:
1) Mistä asiasta ihmiset yleensä ottivat yhteen?
2) miksi?
3) 1800- luvulla varkaat varastivat lihaa yms. Mitä nykyajalla halutaan varastaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti