Lepsämän asutuksen historiaa

Lähdimme selvittämää Lepsämän asutuksen historiaa, saimme selville jonkin verran Lepsämän asutuksen historiasta: Lepsämässä on ollut asutusta jo kivikaudella, mutta pysyvää asutusta 800-luvulta.
Lepsämän alue oli hämäläisten eräaluetta, jossa hämäläiset kävivät metsästämässä, he eivät siis asuneet alueella pysyvästi.
          Ensimmäiset kantatilat ovat 1500-luvulta, ja 1300-luvulla alueelle on saapunut uudisasukkaita.
          Lepsämä on alunperin muodostunut kahdesta kylästä; Yli- ja Ali-Lepsämästä. Ne yhdistettiin vasta vuonna 1905 yhdeksi kyläksi; Lepsämäksi. Yli-Lepsämässä oli viisi taloa: Mähkä, Iso-Labbart, Vähä-Labbart, Huuna ja Saksa. Mähkä jaettiin Kylä- ja Metsä-Mähkäksi, ja siitä halottiin myöhemmin Riuska, täten Yli-Lepsämässä oli kahdeksan taloa. Ali-Lepsämässä oli kolme taloa: Kihi, Teppo ja Palsi. Vuonna 1558 Granni erotettiin Palsista, ja näin Ali-Lepsämässä oli neljä taloa.
          Hämäläiset kävivät metsästämässä Lepsämässä ja näin rupesi muodostumaan ns. "nimettyjä paikkoja", kuten esim. Puolmatkanniitty, Lepo-ojamäki ja Majalampi. Puolmatkanniitty on saanut nimensä siitä että se sijaitsi Klaukkalan ja Lepsämän puolivälissä eli "puolmatkassa". Lepo-ojanmäki sai nimensä siitä että se oli lepopaikka. Majalampi sai nimensä siitä, että se oli metsästysmiesten majapaikka.
Lähteet:
Moijanen, E.,Hyvämäki, S. ym.2004. Kirja Lepsämän kylästä. Jyväskylä: Gummerus.

Seuraavaksi aiomme  selvittää:

Erikoisia kyläläisiä, Lepsämän alueelta löydettyjä historiallisia esineitä

                                                                                                 By: Senja & Aada